Piirakka suolainen

            1,5 dl Vehnäjauhoja
            0,5 dl Hienonnettua tilliä tai pakaste pinaattia
            0,5 tl  Leivinjauhetta
               1 dl Vettä
               1     muna
            50 g  Margariinia
                     Juustoraastetta

Kiehauta vesi ja rasva kiehuvaksi.
Lisää seokseen vehnäjauhot yhdellä kertaa puuhaarukalla sekoittaen.
Seokoita kunnes taikina irtoaa kattilan reunoista.
Anna jäähtyä hetki.
Lisää tilli tai pinaatti.
Lisää suola ja leivinjauhe.
Vatkaa joukkoon muna sähkövatkaimella.
Jauhota vuoka korppujauhoilla.
Painele taikina piirakkavuokaan, apuna voit käyttää vehnäjauhoja ettei taikina jää kiinni sormiin.
Laita haluamasi täytteet.
Lopuksi ripottele juustoraastetta piirakan päälle.

Täytteeksi käy kinkku, paistettu jauheliha, tonnikala
Lisukkeeksi voit valita oman maun mukaan esim. Ananas, sipuli, tomaatti
Mausteeksi käy esim. Mustapippuritouhe, valkosipulijauhe, paprikajauhe.

PAISTA UUNISSA 220 ASTETTE n. 35-40 min.

Kinkku-makaronilaatti

      1 Pussi tavallisia makaroneja
      2 Pussi kinkkurouhetta
      1 Tölkki ananas paloja omassa mehussaan
      1 Pussi herne-maissi-paprika sekoitusta
      1 Kerä rapeaa salaattia
      1 Sipuli, jos halut
      1 Tölkki ultra-light majoneesia
      1 Ruokalusikallinen mustapippuri rouhetta
      1 Ruokalusikallinen paprikajauhetta

Keitä makaronit runsaassa vedessä ja anna jäähtyä.
Kypsennä herne-maissi-paprikaseos mikrossa 2-3 minuuttia ja anna jäähtyä.
Silppua sipuli ja rapea salaatti pieneksi.
Pienennä ananas palat haluamasi kokoiseksi.
Valitse kaunis tarjoiluastia ja kaada makaronit, sipulit, kinkkurouhe ja herne-maissipaprikasekoitus ja
ananas astiaan.
Kaada majoneesi ja mausteet päälle.
Nostele ja sekoita salaattia niin kauan, että aineet ovat sekoittuneet hyvin.

Nauti salaatti hyvässä seurassa tuoreen leivän ja raikkaan veden kera!

TÄLLÄ SALAATILLA VOIT KOTVATA ESIMERKIKSI PÄIVÄN LÄMPÖISEN

aterian!   

Hempakaaden juolujuhlasta

Hempankaaden joulujuhla on 15.12.2010.

Tervetuloa sinne Hempankaadeen.


Terveiset:Erja

Tapsan tahdin laiva ristely

Lähdittiin Hempankaaden edestä ajamaan kohti Turun satamaan  kun me oltiin

sataman edessä,emme viellä lähteneet liniautosta pois kun meille kaikille meni

hakemaan liniauton kuljettaja  ja matkan johtaja  laivaliput jolla päästiini laivaava.

Menime hakemaan laivahyttijä mihin veimme matkatavarat ja jätinme ulkotakit ja

vaihdettiin, sisäkengät. Sen jälkeen menime syömään ruokaaka seisomapöydästä ja

hajettiin ensin kylmäruokaaka ja juomiset sekä leipää. Sitten menime hakemaan 

lämmintäruokaaka ja sen jälkeen hajin jälkiruokaaka, eli se oli suklaala jäätölöä sekä siinä viellalä pää-

rynäjäätölöä. Sieltä menime ostamaan tuliaisia sekä karkkia ja lonkerolaatikon ja suklaalata, sekä viel-

lä purkkaaka laatikon. Sen jälkeen vietiini kaikki ostosse hyttiin ja siellä vaidettiin julavaatteet päälle

kun menime istumaan iltaata laivanravintolaala ja kuuneltiini musikia jota soitti orkesteri ja katselime

kun ihmiset tanssivat siellä illanvietossa. Ja sen jälkeen menime kaikki nukkumaan omaanhyttiin että

jaksetaan nousta aamulla syömäälin aamupala sen kun laiva on Turun satamassa, jähdettiin laivasta tule-

maan tullin kautta, aulaala ja sieltä menime liniautoot kun siellä oli kaikki poruka niin lähdittiin kohti

ajamaan Nokialle sinne Hempankaareen eteen ja sieltä lähtivät jokainen omiin kotiin omilla autoilla

joita oltiin vastassa siellä.Minä lähdin kävelin omaan kotiini kun asuin aivan lähellä.

Erja Jutila   

                                        
                                         
   
                              









                            

Rentoudun katsomalla videoita

Antti Tuisku tuli kolmanneksi television Idois-kisassa.
Hän on saanut enemmän huomiota kuin kilvan voittaja. Antti hurmaa tyttöjä suklaasilmillään ja iloisella
luonteellaan. Lauluista on tullut hittejä.

MONI PITÄÄ SINUA PIKKUTYTTÖJEN SUOSIKKINA. NIIKÖ ON?

Tule käymään joskus ravintolakeikallani. Siellä on hirveästi porukkaa, mutta pikkutyttöjä ei siellä näy.
oulussa oli ulkokeikalla jopa 5000 ihmistä.

KUULUUKO SINULLE SIIS HYVÄÄ?

Hyvää kuluu, kiitös.
Syyskuussa ilmestyi levyni juhlapainos. Siinä on ylimääräinen kappale,"Kahdestaan,"jonka esitän Gimmel-yhtyeen Jennin kanssa.

ONKO SUOSIO JOTENKIN MUUTTANUT SINUA?

Kun kävin Rovaniemellä, kaverit sanovat:" Kiva kun olet sama tyhmä Antti kuin ennenkin." En siis varmaan ole muuttunut. Olen oppinut sanomaan joillekin asioille ei.Muuten ei jaksaisi.

MITEN RENTOUDUN KIIREN KESKELLÄ?

Menen sohvalle makaamaan, otan perunalastuja ja kastikkeita ja katson vuokravideota. Saastan soitella
kavreillekin. jos minulla on pari vapaapäivää, lennä kotiin Rovaniemelle.
Lentämiseen menee kamalasti rahaa.

OLET NJYT SUOSIOS HUIPULLA. PELKÄÄTKÖ ETTÄ SUOSIO LOPPUU?

En mieti sellaisia. Teen vain kovasti töitä. Ei voi luottaa että suosio kestäisi ikuisesti. En halua miettiä
missä olen viiden vuoden kuluttua. Toivottavasti olen vain terve.

AHDISTAAKO PALVONTA KOSKAAN?

Se on imartelevaa, mutta sitä ei saa mietti liikaa.Muuten katoaa järki  päästä.

JOUDUTKO PIENTE FANIESI VUOKSI MIETTIMÄÄN MITÄ TEET TAI SANOT?
OLETHAN HEILLE ESIMERKKI:

On tärkeintä pysyä oman itsenään. Jos muuttaa itseään, on erittäin huono esikuva muille.

MIKÄ ON IKÄVINTÄ JULKISUUDESSA?

En halua valittaa, mutta laujallakin on oltava oma rauha. Se ei ole kivaa, jos joku vieras ihminen tulee
kotirappusille ja odottamaan. Niin on käynyt.

OMA IDOLISI?

Sellaista ei ole.Arvostan artisten, joilla on sanottamaan.

KATOAAKO LAPI-MURTEESI HELSINGISSÄ?

En usko. Kerran huomasin sanovani"mä"ja säikähdin.

KIVA KEIKKSMUISTO?

Olin keilla, ja Uuno-elokuvista tuttu Simo Salminen tuli pyytämään minulta nimikirjoitusta. Olen kova
Uuno-fani.
Sanoin, että minun pitäisin pyytää sinulta nimikirjoitusi!

HAAVEILETKO SUOSIOSTA ULKOMAILLA?

Haluan päästä mahdollisimman pitkäkke. jos pääsisin esiintymään ulkomaille, se olisi hienoa.

OLET ILOPILLERI,MUTTA MIKÄ SAA SINUT SUUTTUMAAN?

Pienet jutut voivat suututtaa.
Olen amu-uninen ja siksi aikainen herääminen ärsyttää.
Myös liiallinen kiire suututtaa joskus.


Erja Jutila

Syksy ja syysflunssa tulevai

Ahkera käsien peseminen suojaa nuhalta.

Syksy on tulosssa. Niin myös suksun flunssat. Monet sairastuvat syksyllä nuhaan, yskään ja kuumeeseen.
Ne ovat flunssan oireita.
Melkein jokainen saa flunssan pari kertaa vuodessa. flunssa tekee olon kurjaksi. jos on sairastunut, lepo
on parasta lääkettä. Nuhaisena kannattaa jäädä kotiin ja ottaa rauhallisesti.
Nuhaisen potilaan kannattaa myös juoda runsaasti. Lämmin mehu ja vesi ovat hyviä juomia.
Kurkkukipuun, nuhaan ja yskään on olemassa myös muita lääkkeitä. Ne helpottavat  oloa, mutta eivät
nopeuta paranemista.
Flunssa ei ole vaarallinen tauti.Se paranee itsestään.Flunssa kestää 5-10 päivää. Sitten olon on taas parsmpi. Flunssaa sanotaan joskus vilustumiseksi. Syksyn kylmät säät eivät kuitenkaan ole flunssan aiheuttaa virus.
Virus, joka aiheuttaa flunssan, leviää ihmiseltä toiselle. Kun joku aivastaa, ilmassa lentää pieniä pisaroita. niistä voi saada flunssan. siksi on kohteliasta laittaa käsi suu eteen, kun aivastaa.
Sulloin tauti tartuttavia pisaroita ei lennä ilmassa niin  paljon eivät muut saa nuhaa niin helposti.
Flunssa leviää myös käsien kautta. Kun nuhainen ihminen niistää, hänen käsiinsä tulee flunssaviruksia.
Ne saattavat tarttu vaikka oven kahvaan. Siitä ne kulkeutuvat miuden käsiin. Käsistä virukset pääsevät ihmisen sisään, kun käy syömässä tai hieroo silmiään.
Tehokas keino suojautua flunssalta on ahkerä käsien peseminen. pese kädet aina kun tulet vessasta ja joka kerta ennen ateriaa. Samalla vältyt monelta muulta taudilta.


Erja jutila

Nenäpäivän ohjelmasta

Minä en tunne kumpaakaan, mutta sen sijaan tunnen vahvaa tarvetta auttaa. Koen kuuluvani maailman etuoi-
keutettujen joukkoon. Jos sellainen ihminen oikeasti auttaa heikompaansa, silloin ei tarvitse tuntea syyllisyyttä.
Nenäpäivä on erinomalnen mahdollisuus vapautta turhasta syyllisyydestä. Suomessa neljättä kertaa vietettävä
juhla ja TV2:ssa nähtävä show huipentavat kolmiviikkoisen kampanjan," suomen hauskimman avustusoperaation"marssittamalla tv-ruutuun tasoisia koomikkoja sekä livemusiikkia muun muassa. Mukana
on edellisvuosia enemmän myös vakavaa asiaa, tekivät keniassa lyhytelokuvan paikallisten katulasten kanssa,
sekä lisäksi pieniä, liikuttavia dokumenttipätkiä lasten arjesta.
Aina esimerkillisen lannistumattomalta vaikuttava kataja ei myönnä luhistuvansa maailman epäoikeudenmu-
kaisuuksien ja vääryyksien alle oikeastaan koskaan."Yksikin ihminen voi tehdä niin paljon hyvää. Se on kun-
nianhimokysymys. En tarkoita väittää itse muuttaneeni maailmaa, enkä tiedän sellaista lähipiiristänikään,
mutta kyllähän sellaisia ihmisiä on, ja on ollut. Esimerkiksi nenäpäivän keräys jatkuu perjantain jälkeenkin, aina vuoden loppuun saakka. Ylen Hyvä säätiö kanavoi kansalaisilta yrityksiltä ja järjestöiltä kerätyt varat
muun muassa aidis-työhö kenian Etlä-Aasian lasten hyväksi, Hondurasin köyhille maanviljelijöille ja etiopia-
laistyttöjen koulunkäytiin.

Erja

Sunnuntaina sataa aina

Tuuli kiihtyi, pilvet vettyi, sadepäivä sai. Vähän toivoi, paljon pettyi ihmislapsi kai..
Yksin päivä seitsemästä aurinkoista toivoin tästä.
Sunnuntaina sataa aina. Pian on sunnunatai.
On niin märkä nurmennukka, niljainen on tie, kumarassa seisoo kukka, linnut missä lie.
Tuolla itkee rannan raita surullista sunnuntaita.
Sunnuntaina sataa aina, sade kaiken vie.
Jospa oiskin ollut pouta, en näin yksin ois. Oisin voinut erään noutaa retkelle ja pois. Tässä istun kanssa
lehden. Miksi, niin kuin kiusaa tehden,
sunnuntaina sataa aina. Ken sen tietää vois.
Arkipäivä ain on musta: työtä, työtä vain. Valo on vain heijastusta toisten ikkunain.
Sunnuntaitkin joita vuottaa pettymystä pelkkää tuottaa.
Sunnuntaina sattaa ain, koko sunnuntain.
Yhden päivän seitsemästä itse viettää saan. Sekin pettää tämän tästä sadekuuroillaan, eipä taida auringolla
meidän almanakkaa olla.
Sunnuntain sataa aina, nyt on sunnuntai.

Erja Jutila
jutilaerja@suomi24.fi

Hevosmiesten polkka

Kyll" on hevosmiehiäkin hyvin monenlaisia, mutta eihän hevosetkaan ole samalaisia.
Toiset miehet hurjemmat, toiset kaakit kurjemmat, eikä täysiarvoista aina tunne karvoita. Kasvattaja yksin
tietää miten polle hoidetaan: kultaa sekä kunniaa joskus polle porhaltaa. Kun vaan mies käy ohjaksiin sekä
puottaa ajokkiin.
Mieskun hyvään hevoseen on sijoittanut rahansa, sillä kehtaa lähteäkin melkein minne tahansa, asia jos vaatii
niin, kirkolle tai kaupunkiin.Emäntääkin lennättää, sikäli kun ennättää. hyvä kyntöhevonen on isännälle tärkeä,
kivisillä pelloillahan traktorin vois särkeä. Hevost aina tarvitaan, konsa heinää korjataan, ajetaan ne latohon sekä lyhteet kekohon.
Tukkilaisen hevonen on päivät työssä lujassa, levätessään puree kauraa tallissa tsi kujassa. Talvisavotassa se
jääpi yöksi pihalle, ruumensäkki soimena, vällyreuhka loimena. Tuskin niinkään loistavaa on huijaretten konilla, nälissään ne lönkyttelee markkinoilla monilla.Omistaja vaihtuvi, koni-parka laihtuvi, kun kät aina heikommeks, lopuks tehdään makkaraks.
Pika-ajureill on pirssit asfalteilla kovilla, polle tietää pysähdellä muutamilla ovilla. Hankfaika: keskiyö, seisominen raskain työ, nälissään ja janoissaa sekä paitit jaloissaan. Hevosjalostus on työtä sangen suuriar-
voista, rotupollen erottaa jo kiiltävistä karvoista.
Meistä muistaa monikin murron eri-aaronin, jaakon, akapeetuksen, monen nopsajalkaisen.
               
Erja Jutila
 jutilaerja@suomi24.fi

Kalajojoleta eli kuntoremotissa

Lähdittiin Toukokuussa Kalajojolelle ajamaa aikaisin aamulla klo.07:00 ajoime sekä
Parkamon kauttä Vaasaan ja sieltä Kokkolaan, sen jälkeen ajittiin Kalajojelle sinne
hotilintykö mistä saatiin rivitalon avamet, johon teitiin kamat sinne sekä Pepitakin.
Kävin siellä keilahallissa kaksi kertaat toine oli hohtokeilusta poruna kanssa siellä,
ja siellä oli hyvät ruuatat ja pääsi joka päivä kylpylän uimahalliini uimaanaan jos
halusi mennä.
Käytiini keppikävylyllä sekä pururaralla  eli kodolla sinne oli matkaaka noi 5 kilo-
metriä, juotiin siellä kahvit sekä syötiini pikkipullaala.
Siellä oli lääkärin tarkastus, ja tutustiini kuntosalini vehkeisiini ja käytittiin niitä laitteita  minä istuin isonpallon päällä ja oli viellä keppi kädessä jolla tehtiin vartolon liikettä.Ja oli siellä viellä tasapainontesti, siellä meillä lujonto ruoka valvoista ja rasvan käytöstä. Kävyly testi jossa otetiin aika kuin kauvan käveli sen reitini , kaikila muilla oli vesijumppaa sen voinut mennä siihen vesijumppaan kun minulla oli silloin hiivasieni ja joudun näyttämään sielle henkilölle lääkäriintoristusta.Ja vapaapa aikana kävin Topin ja pepitan kanssa kalajoen keskustassa katsemassa kaupanikkunoita jou-
duin käymäänä Kalajonterveiskeskussa kun minulla oli oikeassa jalassa ruusi, ja sain lääkekuuden joka kesti 3 viikkoa.

Erja
mailto:jutilaerja@suomi24.fi   
 040-8678898

Lillian Roxon, rockin äiti

Frank Zappan mukaan Rockjournallismi on sitä, että ihmiset, jotka eivät osaa kirjoittaa haastattelevat ihmisiä, jotka eivät osaa puhua ihmisille, jotka eivät osaa lukea."Lillian Roxon (1932-1973) sekä hänestä tehty dokumentti Lillian Roxon, rockin äiti (Mother of Rock, the Life and Times of Lillian Roxon, Australia 2010) rikkovat Zappan ilkikurista luonnehdintaa.
Lahjakas australialaisnainen otti sekä musiikin että uransa vakavissaan. Siinä missä esimerkiksi legendaarinen Lester Bangs pysyi mielellään undergroundissa, hänen tuttavansa Roxon kirjoitti isoihin sanomalehtiin ja kokosi ensimmäisen rock-ensy-
klopedian. New Yorkiin muuttanut aussi otti omakseen Maxs kanssa Cityssä viihtyneen joukon, Andy Warholin possesta punkin pioneereihin, kuten Iggy Popiin, joskta Roxon kirjoitti haltioituneena vain kuolemaansa.
Ristiriitainen hahmo saa kaunistelemattoman dokumenttipotretin, jossa Roxonia muistelevat muun muassa hänen hyvät Danny Fieds ja Germaine Greer. Ensiksi mainittu ja Roxon omaksuivat Warholin tavan nauhoittaa puhelunsa, minkä ansios-
ta dokumentissa kuullaan paitsi Roxonin kirjallista ääntä myös hänen puheääntään.

Erja
jutilaerja@suomi24.fi