Kalajojoleta eli kuntoremotissa

Lähdittiin Toukokuussa Kalajojolelle ajamaa aikaisin aamulla klo.07:00 ajoime sekä
Parkamon kauttä Vaasaan ja sieltä Kokkolaan, sen jälkeen ajittiin Kalajojelle sinne
hotilintykö mistä saatiin rivitalon avamet, johon teitiin kamat sinne sekä Pepitakin.
Kävin siellä keilahallissa kaksi kertaat toine oli hohtokeilusta poruna kanssa siellä,
ja siellä oli hyvät ruuatat ja pääsi joka päivä kylpylän uimahalliini uimaanaan jos
halusi mennä.
Käytiini keppikävylyllä sekä pururaralla  eli kodolla sinne oli matkaaka noi 5 kilo-
metriä, juotiin siellä kahvit sekä syötiini pikkipullaala.
Siellä oli lääkärin tarkastus, ja tutustiini kuntosalini vehkeisiini ja käytittiin niitä laitteita  minä istuin isonpallon päällä ja oli viellä keppi kädessä jolla tehtiin vartolon liikettä.Ja oli siellä viellä tasapainontesti, siellä meillä lujonto ruoka valvoista ja rasvan käytöstä. Kävyly testi jossa otetiin aika kuin kauvan käveli sen reitini , kaikila muilla oli vesijumppaa sen voinut mennä siihen vesijumppaan kun minulla oli silloin hiivasieni ja joudun näyttämään sielle henkilölle lääkäriintoristusta.Ja vapaapa aikana kävin Topin ja pepitan kanssa kalajoen keskustassa katsemassa kaupanikkunoita jou-
duin käymäänä Kalajonterveiskeskussa kun minulla oli oikeassa jalassa ruusi, ja sain lääkekuuden joka kesti 3 viikkoa.

Erja
mailto:jutilaerja@suomi24.fi   
 040-8678898

Lillian Roxon, rockin äiti

Frank Zappan mukaan Rockjournallismi on sitä, että ihmiset, jotka eivät osaa kirjoittaa haastattelevat ihmisiä, jotka eivät osaa puhua ihmisille, jotka eivät osaa lukea."Lillian Roxon (1932-1973) sekä hänestä tehty dokumentti Lillian Roxon, rockin äiti (Mother of Rock, the Life and Times of Lillian Roxon, Australia 2010) rikkovat Zappan ilkikurista luonnehdintaa.
Lahjakas australialaisnainen otti sekä musiikin että uransa vakavissaan. Siinä missä esimerkiksi legendaarinen Lester Bangs pysyi mielellään undergroundissa, hänen tuttavansa Roxon kirjoitti isoihin sanomalehtiin ja kokosi ensimmäisen rock-ensy-
klopedian. New Yorkiin muuttanut aussi otti omakseen Maxs kanssa Cityssä viihtyneen joukon, Andy Warholin possesta punkin pioneereihin, kuten Iggy Popiin, joskta Roxon kirjoitti haltioituneena vain kuolemaansa.
Ristiriitainen hahmo saa kaunistelemattoman dokumenttipotretin, jossa Roxonia muistelevat muun muassa hänen hyvät Danny Fieds ja Germaine Greer. Ensiksi mainittu ja Roxon omaksuivat Warholin tavan nauhoittaa puhelunsa, minkä ansios-
ta dokumentissa kuullaan paitsi Roxonin kirjallista ääntä myös hänen puheääntään.

Erja
jutilaerja@suomi24.fi